Abstract
This paper attempts to demonstrate the properties of the categories of voice and case in Finnish in the light of Zabrocki’s theory of Person. The presented morphosyntactic, syntactic and semantic properties of words taking part in diathesis lead us to formulate sentences (theorems) belonging to the sphere of the postulated grammar of person of this language. In Finnish, particular personal meanings undergo both lexicalization (in the form of appropriate personal pronouns) and grammaticalization (in the form of personal endings). Moreover the Finnish language seems to operate with a collective personal meaning, where three particular communicative statuses do not undergo differentiation. This kind of personal meaning seems to be only grammaticalized in Finnish; it lacks a pronoun lexifying such a collective personal meaning. Because of the high degree of syncretism of the nominative and (endingless) accusative on the one hand and the passive and impersonal voice on the other, Finnish contains significant overlapping between passive structures - where the three personal meanings undergo specification - and impersonal structures - where the three personal meanings undergo unification. Notwithstanding, only in sentences of the type Kana on tapettu ‘One has killed the hen’, ‘The hen has been killed’ (and with smaller probability Kana tapetaan ‘One kills (will kill) the hen’, (‘The hen is (will be) killed’)) do we encounter total ambiguity in respect of the personal meaning semified by the predicate (the collective person vs. third person).References
Bańczerowski Jerzy. 1980. Systems of Semantics and Syntax. A Determinational Theory of Language. Warszawa-Poznań: PWN .
Bańczerowski Jerzy. 1997. “Towards a General Theory of the Category of Person.” In: Ramisch et al. 1997: 441-461.
Bańczerowski Jerzy. 1999. “Kategoria Osoby w ujęciu Ludwika Zabrockiego.” In: Bańczerowski & Zgółka 1999: 59-78.
Bańczerowski Jerzy, Zgółka Tadeusz (eds.). 1999. Linguam amicabilem facere. Ludovico Zabrocki in memoriam. Poznań: Wydawnictwo Naukowe UAM.
Bańczerowski Jerzy, Pogonowski Jerzy, Zgółka Tadeusz. 1982. Wstęp do językoznawstwa. Poznań: Wydawnictwo Naukowe UAM.
Bielecki Robert. 2009. “On the Nature of the Accusative in Finnish.” Lingua Posnaniensis L I, 19-38.
Collinder Björn. 1957. Survey of the Uralic Languages. Stockholm: Almqvist & Wiksell.
Dixon Robert M.W. 1994. Ergativity. Cambridge: Cambridge University Press.
Genetz Arvid. 1882. Finska Språkets Grammatik. Helsinki: Hufvudstadsbladets Tryckeri.
Grevisse Maurice. 1980. Le Bon Usage. Grammaire française avec des remarques sur la langue française d’aujourd’hui. Paris-Gembloux: Duculot.
Hakanen Aimo. 1972. “Normaalilause ja eksistentiaalilause.” Sananjalka 14, 36-76.
Häkkinen Kaisa. 1994. Agricolasta nykykieleen. Porvoo-Helsinki-Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Hakulinen Auli, Vilkuna Maria, Korhonen Riitta, Koivisto Vesa, Heinonen Tarja Riitta, Alho Irja. 2004. Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura.
Hakulinen Lauri. 1926. “„Pojalla on vaaleat hiukset“ Subjektin ja predikaatin inkongruenssiako?” Virittäjä 30, 91-94.
Hakulinen Lauri. 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: Otava.
Itkonen Terho. 1974. “Ergatiivisuutta suomessa I.” Virittäjä 78, 379-398.
Itkonen Terho. 1975a. Erään sijamuodon ongelmia. Helsinki: Helsingin Yliopiston Suomen Kielen Laitos.
Itkonen Terho. 1975b. “Ergatiivisuutta suomessa II.” Virittäjä 79, 31-65.
Kangasmaa-Minn Eeva. 1980. “Suomen kielen persoonallisesta passiivista.” Sananjalka 22, 57-70.
Karlsson Fred. 1977. “Syntaktisten kongruenssijärjestelmien luonteesta ja funktioista.” Virittäjä 81, 359-391.
Kettunen Lauri. 1936. Suomen kielioppi. Porvoo-Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Kiparsky Paul. 2001. “Structural Case in Finnish.” Lingua 111, 315-376.
Klaiman Miriam H . 1991. Grammatical Voice. Cambridge: Cambridge University Press.
Penttilä Aarni. 1963. Suomen kielioppi. Porvoo-Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Rajandi Henno. 1999. Eesti impersonaali ja passiivi süntaks. Tallinn: Eesti Keele Instituut.
Ramisch Heinrich, Wynne Kenneth (eds.). 1997. Language in Time and Space. Studies in Honour of Wolfgang Viereck on the Occasion of his 60th Birthday. Stuttgart: Franz Steiner Verlag.
Saarimaa Eemil A . 1944. “Pitäisikö tupakoinnin olla kiellettyä?” Virittäjä, 201-202.
Sadeniemi Matti. 1959. “Muotisanoista muodostaa, taholta, toimesta.” Kielikello 4, 88-89.
Setälä Eemil N . 1952. Suomen kielen lauseoppi. Helsinki: Otava.
Siewierska Anna. 2004. Person. Cambridge: Cambridge University Press.
Tuomikoski Risto. 1971. “Persona, tekijä ja henkilö.” Virittäjä 75, 146-152.
Vihonen Sakari. 1966. “Passiivityylistä.” Virittäjä 70, 247-248.
Wiik Kalevi. 1974. Suomen eksistentiaalilauseiden “subjekti”. Turku: Turun Yliopiston fonetiikan laitos.
Zabrocki Ludwik. 1980. Upodstaw struktury i rozwoju języka. At the Foundation of Language Structure and Development. Warszawa-Poznań: PWN.
License
Copyright (c) 2012 Robert Bielecki
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License.